Lyhyt vastaus
Keskustelkaa rauhallisessa paikassa, katsokaa toista silmiin, käyttäkää nimeä ja puhukaa rauhallisesti lyhyin, selkein lausein. Kysykää yksi asia kerrallaan, tarjoakaa kaksi vaihtoehtoa avoimien kysymysten sijaan ja odottakaa vastausta tavallista pidempään. Älkää väitelkö, korjatko älkääkä kuulustelko. Vastatkaa sanojen taustalla olevaan tunteeseen ja käyttäkää kosketusta, kuvia ja eleitä, kun puhuminen vaikeutuu.
- Vähentäkää taustamelua ja luokaa katsekontakti ennen kuin aloitatte puhumisen.
- Käyttäkää lyhyitä lauseita, yhtä asiaa kerrallaan ja nimiä hän-pronominin sijaan.
- Tarjotkaa kaksi vaihtoehtoa tai kyllä–ei-kysymys avoimien kysymysten sijaan.
- Odottakaa vastausta. Jos toista ei ymmärretä, toistakaa samat sanat ja kokeilkaa sitten toisin.
- Älkää väitelkö älkääkä korjatko. Vastatkaa siihen, miltä toisesta tuntuu.
- Kun sanat vähenevät, viestikää kosketuksen, äänensävyn, ilmeiden ja yhteisten kuvien avulla.
Tällä sivulla (8 osiota)
- Mitkä ovat tärkeimmät vinkit keskusteluun muistisairaan ihmisen kanssa?
- Miten keskustelu kannattaa aloittaa?
- Miten sanon asiani?
- Miten kuuntelen hyvin?
- Entä jos toinen sanoo jotain, mikä ei pidä paikkaansa?
- Miten viestintä muuttuu muistisairauden edetessä?
- Voivatko kuvat ja yhteiset hetket helpottaa keskustelua?
- Entä jos kärsivällisyyteni loppuu?
Muistisairaus voi vaikeuttaa oikeiden sanojen löytämistä, pitkän lauseen seuraamista tai taustamelun pois sulkemista. Mikään näistä ei tarkoita, että ihminen ei haluaisi olla yhteydessä toisiin. Pienet muutokset siinä, miten valmistaudutte keskusteluun, miten puhutte ja miten kuuntelette, voivat helpottaa keskustelua ja tehdä siitä rauhallisemman teille molemmille.
Mitkä ovat tärkeimmät vinkit keskusteluun muistisairaan ihmisen kanssa?
Hankkikaa hänen huomionsa, pitäkää asiat yksinkertaisina ja olkaa kärsivällisiä. Jos muistatte vain viisi asiaa:
- Hiljentäkää tila ja katsokaa toista. Sammuttakaa televisio, istukaa samalle tasolle ja käyttäkää hänen nimeään.
- Sanokaa yksi asia kerrallaan. Lyhyitä lauseita, yksi ajatus, yksi kysymys.
- Tarjotkaa kaksi vaihtoehtoa. ”Teetä vai kahvia?” on helpompi kuin ”Mitä haluaisit?”
- Odottakaa. Antakaa vastaamiseen enemmän aikaa kuin miltä luonnolliselta tuntuu, älkääkä keskeyttäkö.
- Älkää väitelkö älkääkä kuulustelko. Vastatkaa siihen, miltä toisesta tuntuu, ei siihen, ovatko asiat oikein.
Miten keskustelu kannattaa aloittaa?
Järjestäkää tilanne niin, että toisen on helpompi keskittyä teihin. Family Caregiver Alliance -opas suosittelee vähentämään melua ensin: sammuttakaa radio tai televisio, sulkekaa verhot tai ovi tai siirtykää rauhallisempaan paikkaan.
- Lähestykää edestä. Takaa tai sivulta tuleminen voi säikäyttää.
- Kertokaa, kuka olette. ”Hei isä, minä olen Sari, tyttäresi.” Näin hänen ei tarvitse etsiä nimeänne.
- Laskeutukaa samalle tasolle. Jos hän istuu, istuutukaa tai laskeutukaa polville niin, että olette samalla silmäntasolla.
- Huomatkaa ilmeenne ja äänensävynne. National Institute on Aging (NIA) neuvoo kiinnittämään huomiota äänensävyyteen, äänenvoimakkuuteen, ilmeisiin ja elekieleen sekä pyrkimään lämpimään ja asialliseen sävyyn.
- Varmistakaa, että silmälasit ja kuulokojeet ovat paikallaan. Keskustelua on vaikea seurata, jos näkö tai kuulo ei toimi kunnolla.
Miten sanon asiani?
Käyttäkää selkeitä sanoja, lyhyitä lauseita ja rauhallista, matalaa ääntä.
- Yksi ajatus lauseessa. ”Laitetaan takkisi päälle. Sitten menemme ulos.” Ei molempia samassa lauseessa.
- Käyttäkää nimiä, ei pronomineja. ”Täti Maija soitti” on selkeämpää kuin ”Hän soitti”.
- Puhukaa matalammalla äänellä, ei kovemmalla. Family Caregiver Alliance suosittelee matalampaa ääntä kovemman sijaan.
- Toistakaa, sitten muotoilkaa uudelleen. Jos toinen ei ymmärtänyt, toistakaa samat sanat kerran. Jos se ei auta, odottakaa hetki ja kokeilkaa eri sanoja.
- Näyttäkää ja kertokaa. Osoittakaa kuppia, näyttäkää kaksi villapaitaa tai näyttäkää ensimmäinen vaihe.
- Puhukaa hänelle, älkää hänestä. NIA kehottaa välttämään puhumista henkilöstä kuin hän ei olisi läsnä sekä lapsellista kielenkäyttöä.
NIA ehdottaa yksinkertaisempia tapoja esittää tavallisia kysymyksiä. Tässä on esimerkkejä samassa hengessä:
| Sen sijaan että sanoisitte | Kokeilkaa tätä |
|---|---|
| ”Mitä haluaisit illalliseksi?” | ”Haluatko kalaa vai kanaa?” |
| ”Miltä sinusta tuntuu?” | ”Väsyttääkö sinua?” |
| ”Onko sinulla nälkä?” | ”Illallinen on valmista viiden minuutin päästä.” |
| ”Ei sitä niin tehdä.” | ”Kokeillaan näin.” |
| ”Muistatko retkemme järvelle?” | ”Ajattelin retkeämme järvelle. Kerro, mistä pidit siinä.” |
| ”Kerroin jo.” | Vastatkaa uudelleen ystävällisesti, kuin ensimmäistä kertaa. |
Miten kuuntelen hyvin?
Kuunnelkaa merkitystä ja tunnetta, älkää vain sanoja.
- Odottakaa. Hiljaisuus on usein ajattelun aikaa. Laskekaa rauhallisesti kymmeneen ennen kuin puututte asiaan.
- Ehdottakaa sanaa vain, jos toinen on jumissa. Family Caregiver Alliance kertoo, että on sopivaa ehdottaa sanoja, jos toinen selvästi etsii niitä.
- Varmistakaa, mitä kuulitte. Alzheimer’s Associationin viestintäopas kehottaa etsimään sanojen taustalta merkitystä ja toistamaan sen varmistaaksenne, että ymmärsitte oikein. ”Oletko huolissasi autosta?”
- Tarkkailkaa kasvoja ja kehoa. Kun puhuminen vaikeutuu, NIA huomauttaa, että kasvonilmeet voivat kertoa surusta, vihasta tai turhautumisesta selvemmin kuin sanat.
- Ottakaa huolet vakavasti. Vaikka huoli perustuisi väärään tietoon, tunne on aito.
Entä jos toinen sanoo jotain, mikä ei pidä paikkaansa?
Älkää väitelkö. On epätodennäköistä, että voitatte väittelyn, ja toinen voi jäädä noloksi tai pelästyneeksi. Sen sijaan vastatkaa tunteeseen ja siirtykää sitten lempeästi eteenpäin.
Family Caregiver Alliance ehdottaa, että tunnistatte tunteen ennen kuin ohjaatte keskustelua toisaalle. Jos esimerkiksi äitinne väittää, että hänen täytyy hakea lapset koulusta:
- Sen sijaan että sanoisitte: ”Äiti, lapsesi ovat aikuisia. Siitä on neljäkymmentä vuotta.”
- Kokeilkaa: ”Olit aina niin huolehtiva äiti. Kerro minulle, millaista oli hakea heitä. Otetaanko ensin pieni välipala?”
Alzheimer’s Association neuvoo myös olemaan väittelemättä asioista, joista olette eri mieltä. Valitkaa hetkenne: jos väärä käsitys on harmiton, voitte antaa sen olla.
Miten viestintä muuttuu muistisairauden edetessä?
Tarpeet muuttuvat ajan myötä, joten myös tapanne viestiä voi muuttua. Alzheimer’s Association kuvaa kolme laajaa vaihetta:
| Vaihe | Mikä auttaa |
|---|---|
| Varhainen vaihe | Älkää olettako, että toinen ei pysty viestimään. Ottakaa hänet mukaan keskusteluihin, puhukaa suoraan hänelle, kysykää millaista tukea hän toivoo ja käyttäkää huumoria, jos se tuntuu luontevalta. |
| Keskivaihe | Keskustelkaa kahden kesken rauhallisessa paikassa. Puhukaa rauhallisesti, pitäkää katsekontakti, esittäkää kyllä–ei-kysymyksiä, antakaa ohjeet vaiheittain älkääkä arvostelko tai korjatko. |
| Myöhäinen vaihe | Lähestykää edestä ja kertokaa, kuka olette. Rohkaiskaa osoittamaan ja käyttämään eleitä. Käyttäkää kosketusta, ääniä, näkymiä ja tuoksuja. Älkää koskaan puhuko kuin hän ei olisi läsnä. |
Jokainen ihminen on erilainen, ja samallakin ihmisellä voi olla parempia ja vaikeampia päiviä. Vastatkaa siihen, millainen hetki on juuri nyt, älkää nimikkeeseen.
Voivatko kuvat ja yhteiset hetket helpottaa keskustelua?
Kyllä. Yhteinen kuva vähentää paineita ja antaa molemmille jotain, jota katsella ja osoittaa.
- Kuvavinkit. Conversation Cards tarjoaa kuvia ja avoimia kysymyksiä, jotka eivät kuulustele.
- Perhekuvat. Photo Pairs tekee valitsemistanne kuvista lempeän yhdistelypelin, joka voi usein herättää muistoja ja tarinoita.
- Tutut sanonnat. Finish the Saying käyttää tuttuja sanontoja ja tarjoaa niiden jälkeen keskusteluun johdattavan kysymyksen.
- Yhdistelypelit keskustelun taustalla. Picture Pairs antaa käsille tekemistä samalla, kun juttelette.
Lisää löydätte kohdista miten pelata yhdessä ja muisteluun liittyvät tekemiset. Vierailuista ja puheluista kertovat oppaamme vierailuista ja puheluista ja videopuheluista.
Jos kyseessä on monikielinen ihminen, tutustukaa oppaaseemme viestinnästä eri kielillä.
Entä jos kärsivällisyyteni loppuu?
Niin käy kaikille joskus. NIA ehdottaa, että jos turhaudutte, pidätte hetken aikaa rauhoittuaksenne. Menkää toiseen huoneeseen, hengittäkää muutaman kerran rauhallisesti ja palatkaa, kun voitte. Keskustelun voi aina aloittaa uudelleen, ja toinen saattaa hyvin vastata rauhallisempaan oloonne. Jos turhautuminen on jatkuvaa, se on merkki siitä, että tarvitsette enemmän tukea, ei siitä, että epäonnistuisitte. Oppaastamme omasta jaksamisesta huolehtimiseen löydätte paikkoja, joista voi hakea apua.
Yleisiä kysymyksiä
Mitä ei kannata sanoa muistisairaalle ihmiselle?
Välttäkää kuulustelua (”Muistatko...?”), korjaamista (”Se on väärin”), muistuttamista menetyksistä (”Kerroin jo”) ja puhumista henkilöstä kuin hän ei olisi läsnä. Välttäkää lapsellista kielenkäyttöä. Nämä aiheuttavat usein noloutta tai ahdistusta eivätkä yleensä auta.
Kannattaako korjata, jos toinen muistaa asian väärin?
Yleensä ei. Jos virhe on harmiton, antakaa asian olla. Väittely harvoin muuttaa toisen ajatusta ja saattaa usein pahoittaa mielen. Keskittykää siihen, miltä toisesta tuntuu ja mitä hän tarvitsee juuri nyt.
Mitä teen, kun oikea sana ei löydy?
Antakaa ensin aikaa. Jos toinen selvästi etsii sanaa, voi olla hyvä hellästi ehdottaa sanaa tai arvata, mitä hän tarkoittaa, ja tarkistaa se. Osoittaminen, eleet ja kuvat voivat myös auttaa.
Miten keskustelen ihmisen kanssa, joka puhuu vain vähän muistisairauden edetessä?
Lähestykää edestä, kertokaa kuka olette ja käyttäkää rauhallista ääntä ja lempeää kosketusta. Tarkkailkaa kasvoja ja elekieltä ymmärtääksenne tunteita. Läsnäolonne, tuttu laulu tai kädestä pitäminen voivat viestiä paljon ilman sanoja.
Lähteet
Linkitämme järjestöihin ja tutkimuksiin, joihin tämä sivu perustuu. Jokainen niistä tarkistettiin sivun päivityksen yhteydessä.
- Communicating With Someone Who Has Alzheimer's Disease · National Institute on Aging
- Communication and Alzheimer's · Alzheimer's Association
- Caregiver's Guide to Understanding Dementia Behaviors · Family Caregiver Alliance