Lyhyt vastaus
Aloita ihmisen hoidon tarpeista, toiveista ja halusta pysyä yhteydessä tuttuihin ihmisiin ja rutiineihin. Käy tutustumassa mahdollisiin paikkoihin, kysy henkilöstön koulutuksesta, hoidon suunnittelusta, toiminnasta ja kustannuksista, ja ota ihminen mukaan päätöksiin niin paljon kuin hän haluaa.
- Ei ole yhtä oikeaa hetkeä, jolloin asumispalvelu olisi oikea valinta.
- Kirjaa ylös ihmisen tarpeet ja toiveet ennen paikkojen vertailua.
- Käy tutustumassa eri aikoina ja huomioi, miten henkilökunta ja asukkaat ovat vuorovaikutuksessa.
- Pyydä selkeät kirjalliset tiedot palveluista, maksuista ja tulevista hoidon tarpeista.
Tällä sivulla (6 osiota)
Asumispalvelun harkitseminen voi herättää helpotusta, surua, epävarmuutta tai useita tunteita samanaikaisesti. Päätöksessä on kyse siitä, että löytyisi tuki, joka sopii ihmisen tarpeisiin ja toiveisiin. Kyse ei ole siitä, kuinka paljon perhe välittää, eikä kiinteästä vaiheesta, jonka kaikki kokevat samaan aikaan.
Alzheimer’s Associationin opas pitkäaikaishoivasta, sen asumispalvelun valinnan muistilista ja Dementia Australian asumispalveluohjeet suosittelevat tarkastelemaan ihmisen tarpeita, henkilöstöä, toimintaa, ympäristöä ja kustannuksia. Tämä sivu ei suosittele tiettyä asumispalveluyksikköä eikä korvaa paikallista ammatillista tai taloudellista neuvontaa.
Mistä voin päätellä, kannattaako asumispalvelua harkita?
Tarkastele, millaista tukea ihminen tarvitsee nyt ja voidaanko tätä tukea järjestää kotona. Mieti ihmisen turvallisuutta, päivittäisen hoidon tarpeita, sosiaalista elämää ja toiveita. Mieti myös, vaikuttaako arjen tukeminen ihmisen tai häntä tukevien ihmisten terveyteen.
Ei ole yhtä vaihetta tai tarkistuslistaa, joka päättäisi, milloin jonkun pitäisi muuttaa. Ihminen saattaa toivoa yhteisöllisempää ympäristöä tai haluta jäädä kotiin lisäavun turvin. Keskustele asiasta ihmisen kanssa ja tarvittaessa hänen lääkärinsä, sosiaalityöntekijänsä tai hoidon koordinaattorinsa kanssa. Kysy, millaiset tukimuodot voisivat sopia ennen kuin sitoudut muuttoon.
Ota ihminen mukaan päätöksiin niin paljon kuin hän haluaa. Kysy, mikä on hänelle tärkeää: sijainti, ruokailut, kieli, kulttuuri, uskonnonharjoittaminen, tutut harrastukset tai perheen ja ystävien vierailut. Hänen toiveensa voivat auttaa rajaamaan vaihtoehtoja, vaikka jotkin hoidon tarpeet olisivat muuttumassa.
Mitä kannattaa selvittää ennen tutustumiskäyntejä?
Tee ensin lyhyt lista tuesta, jota ihminen tarvitsee. Tähän voi kuulua apua päivittäisissä toiminnoissa, hoitotyötä, sosiaalista kanssakäymistä, tuttu kieli tai mahdollisuus viettää aikaa ulkona. Kysy terveys- tai sosiaalihuollon ammattilaiselta, mitä palveluita saatetaan tarvita, jos olet epävarma.
Soita paikkoihin ennen käyntiä. Kysy, voiko paikka vastata ihmisen tarpeisiin, onko huone mahdollisesti vapaa, mitkä ovat seuraavat vaiheet ja mitä tietoja teiltä tarvitaan. Pyydä kirjalliset tiedot palveluista ja maksuista. Kelpoisuus-, rahoitus- ja lupavaatimukset vaihtelevat alueittain, joten tarkista paikalliset lähteet sen sijaan, että luottaisit yleiseen artikkeliin.
Kysy, onko henkilöstöllä muistisairauskoulutusta, miten hoitosuunnitelmat laaditaan ja miten perheet voivat jakaa ajankohtaisia tietoja. Selvitä, miten päivittäiset rutiinit toimivat, millaista toimintaa tarjotaan ja miten asukkaita tuetaan tekemään omia valintoja. Muistisairaille suunnattu yksikkö on yksi vaihtoehto, mutta kaikki eivät tarvitse sitä; vertaile kunkin paikan tarjoamaa todellista tukea.
Mitä kannattaa huomioida tutustumiskäynnillä?
Käy tutustumassa useampaan kuin yhteen paikkaan, jos mahdollista. Varaa aika ensimmäiselle kierrokselle ja kysy sitten, voisitko käydä uudelleen eri aikaan tai ruokailun aikana. Toinen käynti voi antaa paremman kuvan tavallisesta arjesta ja mahdollisuuden tavata lisää henkilöstöä.
Huomioi, miten henkilökunta puhuu asukkaille. Kohteleeko se ihmisiä kunnioittavasti, antaako se aikaa vastata ja ottavatko he asukkaat mukaan tavallisiin valintoihin? Vaikuttavatko asukkaat mukavilta, ja onko heillä tekemistä, joka sopii heidän kiinnostuksen kohteisiinsa ja kykyihinsä? Kysy, voisitko nähdä toimintakalenterit, ruokailutilat, ulkoalueet ja yksityiset tilat.
Kiinnitä huomiota asioihin, jotka ovat tälle ihmiselle tärkeitä: helposti ymmärrettävät opasteet, selkeät reitit wc-tiloihin, tutut tavarat, rauhalliset tilat, kielellinen ja kulttuurinen tuki sekä mahdollisuudet tavata läheisiä. Pelkkä siisti aula ei kerro, millaista päivittäinen hoiva on.
Ota mukaan luotettu ystävä tai läheinen, jos se auttaa sinua muistamaan kysymykset ja vertailemaan vaikutelmia jälkeenpäin. Voit käyttää Alzheimer’s Associationin muistilistaa muistiinpanojen tekemiseen. Käsittele muistiinpanosi keskustelun apuna, ei pisteytyksenä, joka valitsee paikan puolestasi.
Millaiset kysymykset auttavat hoidon vertailussa?
Kysy, miten henkilöstömitoitus toimii eri vuorokaudenaikoina, miten henkilökunta oppii tuntemaan ihmisen rutiinit ja mitä tapahtuu, kun hänen tarpeensa muuttuvat. Kysy, kuka arvioi hoitosuunnitelmia ja miten perhe voi nostaa esiin huolen. Jos ihminen tarvitsee apua ruokailussa, henkilökohtaisessa hoidossa tai vuorovaikutuksessa, kysy, millaista tämä tuki on käytännössä.
Kysy perheen vierailuista, ulkoiluista, lääkärikäynneistä, toiminnasta ja siitä, voiko ihminen tuoda mukanaan tuttuja tavaroita. Jos paikassa on muistisairaille suunnattu ohjelma, kysy, mitä koulutusta, toimintaa ja päivittäistä tukea se sisältää. Pyydä esimerkkejä siitä, miten asukkaat otetaan mukaan valintoihin, sen sijaan että luottaisit vain ohjelman nimeen.
Pyydä eritelty kuvaus maksuista, siitä mitä ne sisältävät ja miten maksut voivat muuttua. Lue sopimukset huolellisesti ja hanki pätevää paikallista neuvontaa, jos taloudelliset tai juridiset ehdot ovat epäselviä. Älä oleta, että jokin palvelu kuuluu hintaan tai on saatavilla toisen osavaltion tai maan tietojen perusteella.
Jos ihmisen identiteetti, ihmissuhteet tai yksityisyys tarvitsevat erityistä huomiota, katso oppaamme sateenkaaritaustaisen muistisairautta sairastavan ihmisen tukemisesta. Siinä on kysymyksiä toivotuista nimistä, vierailijoista, henkilökohtaisesta avusta ja palveluntarjoajien käytännöistä.
Miten voin auttaa muutossa?
Ota ihminen mukaan valintoihin niin paljon kuin hän haluaa. Tutustumiskäynti paikkaan, yhteinen ateria siellä tai lyhyt intervallijakso voi auttaa joitakin ihmisiä tottumaan ympäristöön, jos se on mahdollista ja hänelle sopivaa. Ihminen saattaa haluta valita huoneeseen tuotavan esineen, vaatteita tai rutiinin.
Jaa henkilöstön kanssa hyödyllistä tietoa ihmisen suostumuksella. Tähän voi kuulua hänen toivomansa nimi, vuorovaikutustyyli, päivittäiset rutiinit, ruoat joista hän pitää, mielekkäät tekemiset ja se, mikä auttaa häntä rauhoittumaan. Pidä tiedot lyhyinä ja hoidon kannalta olennaisina. Ihmisen tulisi olla mukana häntä koskevissa keskusteluissa.
Ota mukaan tuttuja tavaroita, jos paikka sallii sen. Kysy henkilöstöltä, miten ihmisen huoneesta voidaan tehdä tunnistettava ilman, että siellä on vaikea liikkua. Valokuva, suosikkipeitto tai tuttu kello voi olla tärkeämpi kuin yrittää luoda koko koti uudelleen.
Miten voin pysyä mukana muuton jälkeen?
Sovi henkilöstön kanssa, miten ajankohtaiset tiedot jaetaan ja keneen voit olla yhteydessä. Kysy ihmiseltä, miltä vierailut ja toiminta tuntuvat. Jotkut saattavat toivoa usein toistuvia lyhyitä vierailuja; toiset saattavat tarvita aikaa asettuakseen. Huomioi, mikä tuntuu hänelle mukavalta, ja sovittakaa asioista yhdessä.
Hoidon tarpeet ja toiveet voivat muuttua. Käykää hoitosuunnitelma läpi ihmisen ja henkilöstön kanssa, kysykää, jos jokin on epäselvää, ja jakakaa uutta tietoa, josta voi olla apua. Jos ihminen muuttuu äkillisesti sekavaksi tai voi paljon huonommin, kerro siitä viipymättä hoitohenkilöstölle; äkillinen sekavuus tarvitsee välitöntä lääketieteellistä arviota NHS:n mukaan.
Asumispalvelupaikan valitseminen on merkittävä päätös, eikä ensimmäinen valinta välttämättä ole paras pitkällä aikavälillä. Kerää tietoa, ota ihminen mukaan, kysy päivittäisestä hoidosta ja pitäkää yhteydenpito avoimena myös muuton jälkeen.
Yleisiä kysymyksiä
Mistä tiedän, milloin asumispalvelua kannattaa harkita muistisairautta sairastavalle ihmiselle?
Pohdi, vastaako nykyinen tuki ihmisen tarpeisiin ja onko kotona asuminen toimivaa hänelle ja häntä tukeville ihmisille. Keskustele asiasta ihmisen sekä hänen terveys- tai sosiaalihuollon ammattilaistensa kanssa; ei ole yhtä vaihetta tai tarkistuslistaa, joka ratkaisisi asian kaikille perheille.
Pitäisikö muistisairautta sairastavan ihmisen muuttaa muistisairaille suunnattuun yksikköön?
Kaikki eivät tarvitse muistisairaille suunnattua yksikköä. Kysy, millaista tukea ihminen tarvitsee ja mitä kukin paikka tarjoaa, mukaan lukien henkilöstön koulutus, toiminta, yksityisyys ja perheen osallistuminen.
Mitä minun kannattaa kysyä asumispalveluyksiköstä?
Kysy muistisairauskoulutuksesta, henkilöstön saatavuudesta, henkilökohtaisesta avusta, toiminnasta, yhteydenpidosta perheen kanssa, vierailuista ja siitä, miten hoitoa arvioidaan. Pyydä kirjalliset tiedot palveluista, maksuista ja siitä, miten tukea voidaan muuttaa tarpeiden muuttuessa.
Miten voin auttaa ihmistä sopeutumaan muuttoon?
Ota hänet mukaan valintoihin niin paljon kuin hän haluaa. Ota mukaan tuttuja tavaroita ja kerro henkilöstölle rutiineista, toiveista ja vuorovaikutustavoista, joista hän haluaa heidän tietävän. Jatkakaa yhteistyötä henkilöstön kanssa myös muuton jälkeen.
Lähteet
Linkitämme järjestöihin ja tutkimuksiin, joihin tämä sivu perustuu. Jokainen niistä tarkistettiin sivun päivityksen yhteydessä.
- Long-Term Care · Alzheimer's Association
- Choosing a Residential Care Community · Alzheimer's Association
- Residential care · Dementia Australia
- Sudden confusion (delirium) · NHS