Voiko dementiaa ehkäistä? Mitä tutkimus sanoo

Jos hoidatte dementiaa sairastavaa läheistänne tai olette seuranneet, kun vanhempanne eli dementian kanssa, olette todennäköisesti miettineet, olisiko sitä voitu estää, ja voisiko se tapahtua teille. Tämä sivu kertoo selkokielisesti, mitä tutkimus todella sanoo. Lyhyt vastaus: kukaan ei voi luvata, että dementia ehkäistään. Tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että joitakin riskejä voidaan pienentää, ja että niiden pienentäminen koko väestössä voi tarkoittaa, että dementiaan sairastuu vähemmän ihmisiä tai että se alkaa myöhemmin.

Tämä on yleistä tietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lukekaa lääketieteellinen vastuuvapauslauseke ja keskustelkaa omasta terveydestänne lääkärin kanssa.

Voiko dementiaa ehkäistä?

Ei ole todistettua tapaa ehkäistä dementiaa yksittäisellä ihmisellä. Yhdysvaltain National Institute on Aging (NIA) sanoo, että vaikka mitään ei ole vielä todistettu ehkäisevän Alzheimerin tautia, tutkijat ovat löytäneet lupaavia keinoja ja selvittävät, mikä voi toimia ja mikä ei.

Tutkimus osoittaa kuitenkin, että tietyt terveydentilat ja tavat liittyvät suurempaan dementian riskiin. Kun nämä riskit ovat pienempiä koko väestössä, dementiaan sairastuu mahdollisesti vähemmän ihmisiä, tai he sairastuvat myöhemmin elämässä. Tämä on hyvin eri asia kuin takuu.

Yksi rohkaiseva merkki: vuoden 2024 Lancet-komissio raportoi, että joissakin korkean tulotason maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, dementiaa sairastavien vanhusten osuus on pienentynyt. Kirjoittajien mukaan tämä johtuu todennäköisesti osittain paremmasta koulutuksesta, paremmasta terveydenhuollosta ja verisuonten vähäisemmästä rasittumisesta elämän aikana. Tiedot ovat University College Londonin yhteenvedosta raportista.

Mitä vuoden 2024 Lancet-komissio selvitti?

Lancet-komissio dementian ehkäisystä, hoidosta ja hoivasta on 27 dementiatutkijan ryhmä, joka arvioi näyttöä muutaman vuoden välein. Vuoden 2024 raportissa mainittiin 14 riskitekijää, joihin voi mahdollisesti vaikuttaa, ja arvioitiin, että yhdessä ne selittävät lähes puolet (noin 45 %) dementiatapauksista maailmassa. Kirjoittajien mukaan nämä tapaukset voitaisiin periaatteessa ehkäistä tai viivästyttää, jos riskitekijät poistettaisiin (vuoden 2024 Lancet-komission raportti).

Nämä 14 tekijää on ryhmitelty elämänvaiheen mukaan, joissa näyttö on vahvinta:

• Varhaisessa elämässä: vähäinen koulutus.
• Keski-iässä (noin 40–65-vuotiaina): kuulonmenetys, korkea LDL-kolesteroli (”paha” kolesteroli), masennus, päävamma, liikkumattomuus, diabetes, tupakointi, korkea verenpaine, lihavuus ja runsas alkoholinkäyttö.
• Myöhemmässä elämässä: sosiaalinen eristäytyminen, ilmansaaste ja hoitamaton näönmenetys.

Vuoden 2024 kaksi uusinta lisäystä olivat korkea LDL-kolesteroli ja hoitamaton näönmenetys. Suurimman osuuden tapauksista selittivät kuulonmenetys ja korkea LDL-kolesteroli (kumpikin noin 7 %), seuraavaksi vähäinen koulutus ja sosiaalinen eristäytyminen (kumpikin noin 5 %).

Riskitekijöitä käsittelevä oppaamme käy kaikki 14 läpi taulukossa, ja siinä kerrotaan, mitä tutkimus yhdistää kuhunkin ja mitä voitte tehdä.

Mitä 45 %:n luku ei tarkoita

Tätä lukua on helppo ymmärtää väärin, joten on hyvä olla tarkka:

• Se on väestötason arvio. Se kuvaa dementiatapauksia ympäri maailmaa, ei teidän tai vanhempanne mahdollisuuksia.
• Se olettaa syy-yhteyden. Kirjoittajien mukaan he ovat ottaneet mukaan vain riskitekijät, joilla on vakuuttavaa näyttöä, mutta osa yhteyksistä voi olla vain osittain syy-yhteyksiä. Esimerkiksi myöhemmän iän masennus voi joskus olla dementian varhainen oire eikä sen syy.
• Se ei takaa mitään yksittäiselle ihmiselle. University College Londonin yhteenveto huomauttaa, että riskin pienentäminen toimii väestötasolla eikä takaa, että yksittäinen ihminen välttää dementian.
• Toista puolta ei selitetä näillä tekijöillä. Ikä, perimä ja syyt, joita tutkijat eivät vielä ymmärrä, muodostavat loput.

Mikä on eroa ”riskin pienentämisen” ja ”ehkäisyn” välillä?

Riskin pienentäminen tarkoittaa todennäköisyyden alentamista. Jos suuri joukko ihmisiä laskee verenpainettaan, heistä voi sairastua dementiaan vuosien kuluessa vähemmän kuin muuten olisi sairastunut. Osa ryhmän ihmisistä sairastuu silti.

Ehkäisy tarkoittaa, että jokin asia ei tapahdu lainkaan. Dementian kohdalla tutkimus ei voi luvata sitä kenellekään tänään.

Tutkijat puhuvat myös viivästyttämisestä. Lancet-komissio raportoi uutta näyttöä siitä, että riskin pienentäminen voi siirtää dementian alkamista ja lyhentää aikaa, jonka ihminen elää huonossa terveydessä. Jo muutaman vuoden viivästys voi olla hyvin tärkeä ihmiselle ja hänen perheelleen.

Tällä sivustolla käytämme ilmaisuja ”pienentää riskiä” ja ”liittyy” tarkoituksella. Kun näette tuotteen, lisäravinteen tai ohjelman, joka lupaa ”ehkäistä Alzheimerin taudin”, suhtautukaa siihen varauksella. NIA neuvoo tarkistamaan lääkärin kanssa ennen minkään pillerin tai hoidon kokeilemista, joka lupaa ehkäistä Alzheimerin taudin, koska tällaiset tuotteet voivat olla turvattomia, rahan haaskausta tai molempia.

Mitä suuret tutkimukset ovat löytäneet?

Havainnoivat tutkimukset, jotka seuraavat ihmisten tilannetta ajan kuluessa, voivat osoittaa yhteyksiä. Satunnaistetut tutkimukset, joissa ihmiset arvotaan ohjelmaan tai vertailuryhmään sattumanvaraisesti, ovat vahvempi koe. Tässä on, mitä joitakin tunnetuimmista tutkimuksista löysi.

FINGER (Suomi)

FINGER-tutkimukseen osallistui 1 260 aikuista, jotka olivat 60–77-vuotiaita ja joilla oli korkeampi dementian riski. Puolet sai kaksivuotisen ohjelman, joka sisälsi ruokavalioneuvontaa, liikuntaa, tietokoneella tehtäviä aivoharjoituksia sekä sydämen ja verisuonten terveyden tarkistuksia. Toinen puoli sai yleisiä terveysneuvoja. Ohjelmaan osallistuneet pärjäsivät hieman paremmin joukossa ajatteluntestejä, ja ero oli pieni mutta tilastollisesti merkitsevä (FINGER-tutkimus The Lancetissa). Tutkimuksessa mitattiin testitulosten, ei dementiadiagnoosien, perusteella.

US POINTER (Yhdysvallat)

US POINTERiin osallistui 2 111 aikuista, jotka olivat 60–79-vuotiaita ja passiivisia, söivät vähemmän terveellisesti ja joilla oli muita riskitekijöitä. Molempia ryhmiä kannustettiin olemaan fyysisesti ja henkisesti aktiivisempia, syömään paremmin, pitämään yhteyttä ihmisiin ja seuraamaan sydämen terveyttä. Toinen ryhmä sai jäsennellyn, valmentajan ohjaaman ohjelman, ja toinen ohjasi itse itseään. Kahden vuoden aikana ajatteluntestien tulokset paranivat molemmissa ryhmissä, ja hieman enemmän jäsennellyssä ryhmässä (US POINTER -tutkimus JAMAssa). Kirjoittajien mukaan tarvitaan pidempää seurantaa, jotta nähdään, onko ero merkittävä arjessa. Koska mukana ei ollut ryhmää, joka ei tehnyt mitään, tutkimus ei kerro, kuinka paljon kumpikaan ohjelma auttoi verrattuna siihen, ettei muutoksia tehty lainkaan.

SPRINT MIND (verenpaine)

SPRINT MIND tutki 9 361 yhdysvaltalaista vähintään 50-vuotiasta aikuista, joilla oli korkea verenpaine. Heille asetettiin joko matalampi verenpainetavoite (yläluku alle 120) tai tavanomainen tavoite (alle 140). Matalampi tavoite pienensi merkittävästi lievää kognitiivista heikentymistä, eli muisti- ja ajatteluongelmien vaihetta, joka voi edeltää dementiaa. Todennäköisen dementian kohdalla dementiatapauksia oli matalamman tavoitteen ryhmässä vähemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimus päättyi ennenaikaisesti, ja dementiatapauksia oli odotettua vähemmän, joten se saattoi olla liian pieni vastaamaan tähän kysymykseen (SPRINT MIND JAMAssa).

Katsausten yhteenveto

Vuoden 2021 Cochrane-katsaus koosti yhdeksän laajaa tutkimusta, jotka koskivat ohjelmia, joissa puututaan useisiin riskeihin samanaikaisesti, ja niihin osallistui yli 18 000 ihmistä. Se löysi pienen hyödyn ajatteluntesteissä, mutta ei selvää eroa siinä, kuinka moni sairastui dementiaan kahdessa tutkimuksessa, jotka mittasivat sitä (Cochranen katsaus monialaisista ohjelmista).

Yhdysvaltain National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine -instituutin vuoden 2017 katsaus, jonka NIA on tiivistänyt, löysi kolmelle lähestymistavalle ”rohkaisevaa mutta ei päätösvoimaista” näyttöä: korkean verenpaineen hoidon, fyysisen aktiivisuuden lisäämisen ja kognitiivisen harjoittelun.

Vaikuttaako aloitusajankohta?

Lancet-komission neuvo on pienentää riskejä mahdollisimman varhain ja pitää ne pieninä mahdollisimman pitkään: ”mitä aiemmin, sitä parempi” ja ”mitä pidempään, sitä parempi”. Sen mukaan riskiä ei ole koskaan liian aikaista eikä liian myöhäistä pienentää. Suuri osa näytöstä koskee keski-ikää, noin 40–65 vuotta, mutta osa tekijöistä, kuten näönmenetys ja sosiaalinen eristäytyminen, ovat myöhemmän iän riskejä, joihin voi silti kannattaa vaikuttaa.

Raportin mukaan on nyt vahvempaa näyttöä siitä, että pitkäaikaisemmalla altistumisella riskille on suurempi vaikutus. Esimerkiksi keski-iässä alkava diabetes näyttää vaikuttavan enemmän kuin myöhemmin alkava diabetes.

Onko dementiariski sama kaikille?

Ei ole. Komissio havaitsi, että pienituloisissa ja keskituloisissa maissa asuvat ihmiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat ja vähävaraisemmat ihmiset kantavat usein enemmän näistä riskeistä, ja dementia kehittyy heillä yleensä nuorempana. Monet riskit liittyvät olosuhteisiin, joita ihmiset eivät ole itse valinneet, kuten lapsuuden koulutuksen laatuun, asuinalueen ilmanlaatuun ja siihen, onko terveellinen ruoka hinnoiteltu kohtuulliseksi ja löytyykö sitä läheltä.

Siksi komission suositukset on suunnattu hallituksille yhtä lailla kuin yksilöille: hyvä koulutus kaikille lapsille, puhtaampi ilma, toimet tupakoinnin vähentämiseksi, vähemmän sokeria ja suolaa kaupoissa ja ravintoloissa myytävässä ruoassa sekä kuulokojeet kaikille, jotka niitä tarvitsevat. Yksilön oma työ on tärkeää, mutta myös maailma, jossa ihmiset elävät. Se on yksi syy lisää olla syyttämättä ketään diagnoosista.

Mitkä ovat tämän tutkimuksen rehelliset rajat?

• Dementia kehittyy vuosikymmenten aikana, mutta useimmat tutkimukset kestävät kaksi–viisi vuotta. Dementian mittaaminen itsessään eikä vain testitulosten perusteella vaatii hyvin pitkiä ja hyvin laajoja tutkimuksia.
• Useimmat tutkimukset mittaavat ajatteluntestejä. Pieni parannus testissä ei välttämättä tarkoita, että dementiaan sairastuu vähemmän ihmisiä tai että arki on helpompaa.
• Vapaaehtoiset ovat usein terveempiä ja koulutetumpia kuin yleisö. Lancet-komissio huomauttaa, että suurin osa näytöstä on yhä peräisin korkean tulotason maista ja vähemmistöryhmät ovat aliedustettuina.
• Jotkin yhteydet kulkevat molempiin suuntiin. Vähäinen aktiivisuus tai sosiaalisuus voi olla dementian varhainen vaikutus eikä vain syy.
• Ruokavaliotutkimukset ovat toistaiseksi olleet pettymyksiä. Kolmen vuoden MIND-dieettitutkimuksessa ei löydetty merkitsevää eroa ajattelussa verrattuna vertailudieettiin. Katso ruokavalio-opasmme.
• Aivopelejä ei ole todistettu ehkäisevän dementiaa. Katso oppaamme aivopeleistä ja dementiasta.
• Paastoamisesta on hyvin vähän näyttöä ihmisillä, ja se voi olla riskialtista iäkkäille aikuisille. Katso paastooppaamme.

Jos joku teki kaiken ”oikein”, miksi hän sairastui silti dementiaan?

Koska dementia ei ole yksinkertaisesti seurausta valinnoista. NIA sanoo, että ikä on suurin tunnettu riskitekijä Alzheimerin taudille, eikä sitä voi muuttaa. Perimällä on osansa. Tutkijat eivät myöskään vielä täysin ymmärrä, mikä aiheuttaa Alzheimerin taudin useimmille ihmisille. Vaikka kaikki 14 riskitekijää poistettaisiin, Lancet-komission oma arvio jättää yli puolet tapauksista selittämättä.

Jos siis hoidatte läheistä, joka liikkui, söi hyvin, ei koskaan polttanut tupakkaa ja sairastui silti dementiaan, vika ei ollut hänen eikä teidän. Jos elätte itse dementian kanssa, se ei ole teidän vikanne. Syyllisyys on perheissä yleistä, mutta se ei ole ansaittua. Nyt tärkeintä on mukavuus, yhteys ja hyvät päivät. Hyvä paikka aloittaa ovat toimintaideamme ja omaishoitajan jaksamisoppaamme.

Mistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa?

Nämä ovat alueita, joita tutkitaan eniten. Ne kannattaa ottaa esille tarkastuksessa, koska useimmat niistä auttavat myös sydämen terveyttä, mielialaa ja itsenäisyyttä, riippumatta siitä, mikä niiden vaikutus dementiaan lopulta on.

1. Verenpaine. Kysykää, mitkä lukuarvonne ovat ja mikä tavoite sopii teille. Lancet-komissio suosittelee yläluvun pitämistä 130:ssa tai sen alapuolella noin 40 ikävuodesta alkaen, mutta iäkkään aikuisen sopiva tavoite riippuu hänen yleisestä terveydentilastaan.
2. Kuulo. Pyytäkää kuulotutkimusta ja kysykää, auttaisiko kuulokoje. Oppaamme kuulosta selittää tutkimuksen.
3. Näkö. Käykää säännöllisesti silmätarkastuksessa ja kysykää, voidaanko ongelmia, kuten kaihia, hoitaa.
4. Kolesteroli. Kysykää, pitäisikö LDL-kolesterolinne tarkistaa ja pitäisikö jotain muuttaa.
5. Verensokeri. Jos teillä on diabetes, kysykää, miten sitä hoidetaan turvallisesti.
6. Mieliala. Masennus on yleistä ja hoidettavissa. Kertokaa lääkärille, jos olette tunteneet itsenne alakuloisiksi tai menettäneet kiinnostuksen asioihin yli pariksi viikoksi.
7. Tupakointi ja alkoholi. Kysykää tukea tupakoinnin lopettamiseen ja turvallisia alkoholirajoja.
8. Liikkuminen. Kysykää, minkälainen aktiivisuus on teille turvallista. Oppaamme liikunnasta sisältää ideoita.
9. Pään suojaaminen. Käyttäkää kypärää pyöräillessä ja kontaktilajeissa, ja kysykää kaatumisten ehkäisystä.
10. Yhteydessä pysyminen. Aika muiden ihmisten kanssa on osa terveellistä elämää. Katso oppaamme sosiaalisesta yhteydestä ja myös unesta.

Ennen kuin muutatte lääkkeitä, ruokavaliota, lisäravinteita, paastoa tai liikuntaa, keskustelkaa ensin lääkärin kanssa, erityisesti jos teillä on sydänsairaus, diabetes, aiempia kaatumisia tai jos sairastatte jo dementiaa.

Keskustelkaa lääkärin kanssa

Jos huomaatte muistin tai ajattelun muutoksia, jotka huolestuttavat teitä itseänne tai jotakuta muuta, varatkaa aika lääkärille. NIA huomauttaa, että muistiongelmilla voi olla muita syitä, kuten lääkkeiden sivuvaikutuksia, kilpirauhasongelmia, masennusta tai B12-vitamiinin puutetta, ja että osa näistä ongelmista menee ohi, kun syy hoidetaan. Oppaamme varoitusmerkeistä kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Hakeutukaa kiireellisesti hoitoon äkillisten muutosten vuoksi: äkillinen sekavuus, heikkous tai tunnottomuus toisella puolella kehoa, puhevaikeudet tai voimakas päänsärky voivat olla aivohalvauksen tai muun hätätilanteen merkkejä. Soittakaa hätänumeroon 112.

Missä Golden Moments sopii kuvioon

Golden Moments tekee yksinkertaisia yhteisiä toimintoja, kuten keskustelukortit, kuvabingon ja rauhallisen hengitystauon. Ne ovat nautintoa ja yhdessäoloa varten. Ne eivät ole hoitoa, eivätkä ne ehkäise tai hidasta dementiaa.