Ryhmätoiminta dementiaan: opas hoivakodeille ja päivätoimintaan

Tämä opas on tarkoitettu toimintaohjaajille, muistihoidon tiimeille ja päivätoiminnan vetäjille. Siinä käsitellään toimivia ryhmämuotoja, tilan järjestelyä, yhden toiminnan mukauttamista eritasoisille osallistujille sekä isokokoisten kuvabingokorttien ja isolla näytöllä pelattavien pelien käyttöä. Kaikki täällä tähtää mukavuuteen, yhteyteen ja valinnanvapauteen. Mikään tässä ei ole koe.

Mikä tekee ryhmätoiminnasta toimivan muistihoidossa?

Hyvä ryhmätoiminta on tuttu, lyhyt, helppo liittyä mukaan millä tahansa tasolla ja vapaa paineesta. Alzheimer’s Associationin hoitosuosituksissa mielekäs toiminta kuvataan sellaiseksi, joka tukee ihmisen kiinnostuksen kohteita ja mieltymyksiä ja antaa tilaa valinnalle ja onnistumiselle, vaikka dementia olisi kaikkein vakavimmillaan. Sama asiakirja huomauttaa, että perinteiset ohjelmat nojaavat usein yhteen tai kahteen suureen tilaisuuteen päivässä, joissa asukkaat osallistuvat usein vain passiivisesti.

Siitä seuraa muutama käytännön sääntö:

• Tuttu voittaa uuden. Laulut, sanonnat, kuvat ja esineet asukkaiden nuoruudesta ovat helpompia liittää mukaan.
• Lyhyt voittaa pitkän. Suunnitelkaa ryhmän tavallista keskittymisaikaa vastaava kesto ja luonnollinen tauko puolivälin tienoille.
• Tekeminen voittaa katsomisen. Antakaa jokaiselle jotain pidettävää, napautettavaa, valittavaa tai sanottavaa.
• Monta tasoa, yksi toiminta. Rakentakaa mukaan helpompia ja vaikeampia tapoja osallistua.
• Ei voittajia, ei pisteitä. Kilpailevat muodot jättävät osan ihmisistä tunteeseen, että he epäonnistuivat.

Kuinka suuri ryhmän pitäisi olla?

Pienempi on yleensä helpompi. Alzheimer’s Association huomauttaa, että henkilö, joka kokee suuren tilaisuuden ylivoimaisena, voi olla vuorovaikutuksessa paremmin pienemmässä ryhmässä. Oikeaa lukua ei ole. Se riippuu asukkaista, tilasta ja siitä, kuinka monta henkilökunnan jäsentä ja vapaaehtoista on käytettävissä.

Hyvä koe: voiko jokainen nähdä ohjaajan kasvot, kuulla selvästi ja saada avun muutamassa sekunnissa? Jos ei, jakakaa ryhmä, lisätkää avustajia tai siirtykää pienempään huoneeseen.

Suuressa tilaisuudessa, kuten joulukonsertissa, istuttakaa henkilökunta ja vapaaehtoiset asukkaiden joukkoon, ei seinien varrelle.

Miten järjestän huoneen ja istumapaikat?

• Piiri tai hevosenkenkä. Hoitosuositusten mukaan jakava piiri toimii parhaiten tilassa, jossa kaikki mahtuvat istumaan piiriin ilman taustamelua.
• Ohjaaja lähellä ja silmien tasolla. Istukaa, kun voitte, sen sijaan että seisoisitte.
• Kuulo ja näkö ensin. Istuttakaa kuulovammaiset lähelle ohjaajaa, parempi korva kohti. Varmistakaa, että silmälasit ja kuulokojeet ovat päällä. Alzheimer’s Association huomauttaa, että näkö- ja kuuloongelmat voivat vaikeuttaa viestintää.
• Valo takana, ei edessä. Valo tulee asukkaiden takaa, ei teidän takananne. Älkää istuttako ketään kohti kirkasta ikkunaa.
• Sammuttakaa televisio ja radio. Alzheimer’s Association neuvoo poistamaan kilpailevan äänen musiikkitoimintojen aikana.
• Yksi keskustelu kerrallaan. Päällekkäinen puhe on vaikeaa dementiaa sairastaville ja kuulovammaisille, kuten Alzheimer’s Association toteaa lomaohjeissaan.
• Selkeät poistumistiet ja rauhallinen nurkka. Jokaisen, joka haluaa lähteä, pitää päästä helposti pois, ja henkilökunnan jäsen voi kulkea mukana.

Ryhmätoiminnan ideoita

Kuvabingo

Kuvabingo korvaa numerot selkeillä kuvilla, kuten teekannulla, koiralla tai ruusulla, joten kenenkään ei tarvitse seurata pitkää numerosarjaa tai lukea pientä tekstiä.

Näin se järjestetään:

1. Tulostakaa yksi kortti jokaiselle henkilölle Kuvabingo -sivulta Tulosta-painikkeella. Paksu paperi on helpompi käsitellä. Laminoikaa, jos haluatte käyttää kortit uudelleen.
2. Jakakaa isoja, helposti nostettavia merkkejä, kuten pokereita, korkkeja tai leikattuja kortinpaloja.
3. Käyttäkää ruudulla näkyvää kutsujaa television tai projektorin kautta, jotta kaikki näkevät kuvan, kun sanotte sen nimen.
4. Pysähtykää jokaisen kuvan jälkeen ja kutsukaa lyhyeen kommenttiin: ”Haluaisiko joku kertoa koirasta, jonka tunsi?” tai ”Mitä huomaatte tässä?”
5. Kutsukaa, kunnes jokainen kortti on täynnä. Jokainen saa kortin täyteen.

Mukauttaminen: Käyttäkää vähemmän ruutuja henkilölle, jolle täysi kortti on liian kiireinen. Avustaja voi osoittaa oikean kuvan henkilölle, joka sitä tarvitsee. Jotkut haluavat mieluummin pitää kutsujan kuvakorttia ja näyttää sitä ryhmälle.

Yhteislaulut

Musiikki on yksi laajimmin nautituista ryhmätoiminnoista. Alzheimer’s Association huomauttaa, että myöhäisvaiheessakin ihminen voi napauttaa tahdin mukana tai laulaa lapsuudenlaulun.

Näin se järjestetään:

• Valitkaa lauluja, joita asukkaat kasvoivat kuunnellen, eivät ohjaajan suosikkeja. Kysykää perheiltä, mistä kukin piti.
• Käyttäkää musiikkia ilman mainoksia, sillä yhdistyksen mukaan ne voivat hämmentää.
• Tulostakaa sanat isolla tekstillä niille, jotka lukevat, mutta älkää vaatiko lukemista.
• Tarjotkaa helistimiä, käsirumpuja tai heilutettavia huiveja.
• Kannustakaa taputtamiseen ja liikkumiseen, ja pitäkää äänenvoimakkuus mukavana.

Mukauttaminen: Jotkut laulavat jokaisen sanan, toiset hyräilevät, toiset naputtavat jalkaa ja jotkut vain kuuntelevat. Kaikki nämä lasketaan. Lisää musiikkitoiminnoista.

Muisteluryhmät

Muisteluryhmä kokoontuu teeman ympärille, kuten koulupäivät, ensimmäiset autot, keittiöt tai kesä, käyttäen valokuvia, esineitä ja musiikkia. Tavoitteena on mukava keskustelu, ei tarkka muistaminen.

Näin se järjestetään:

1. Valitkaa yksi teema ja tuokaa muutama esine, jonka ihmiset voivat pitää kädessään: käsivatkain, pesäpallohansikas, hattu tai siemenkatalogi.
2. Kiertäkää yksi esine kerrallaan. Kysykää avoimia kysymyksiä: ”Kerro tästä”, ”Mitä huomaat?”, ”Kuka käytti jotain tämänkaltaista?”
3. Ottakaa jokainen vastaus vastaan. Älkää koskaan korjatko päivämäärää tai faktaa.
4. Ohjatkaa keskustelua lämpimiin muistoihin. Hoitosuositusten mukaan hoitajien tulisi ohjata muistelu myönteisiin muistoihin eikä sellaisiin, jotka voivat aiheuttaa ahdistusta.

Keskustelukortit tarjoaa tulostettavia kuvakortteja, joissa on avoimia teemakohtaisia kehotuksia. Ne sopivat hyvin keskustelun aloittajiksi. Lisää ideoita on muisteluoppaassamme.

Päätä sanonta

Tutut sanonnat (”Pienistä puroista syntyy…”) kutsuvat kaikkia lausumaan lopun yhdessä. Näyttäkää Päätä sanonta isolla näytöllä ja antakaa ryhmän vastata yhdellä äänellä. Jokaisen sanonnan jälkeen on keskustelukehote. Jos kukaan ei sano loppua, näyttäkää se ja jatkakaa. Oikeaa tai väärää vastausta ei ole.

Isokokoinen sanahaku yhdessä

Heijastakaa isokokoinen sanahaku ruudulle ja etsikää sanoja ryhmänä tai tulostakaa kopioita niille, jotka pitävät työskentelystä yksin pöydän ääressä. Sanat kulkevat vain vaakasuoraan ja pystysuoraan.

Lempeä liike

Istuvat venyttelyt, pehmeän pallon tai ilmapallon heittely ja tuolitanssi tutun musiikin tahtiin. Näyttäkää jokainen liike sen sijaan, että kuvailisitte sen.

Lajittelua ja yhdistelyä pöydässä

Pienissä, kolmen tai neljän hengen pöydissä voi lajitella yhdessä kuvia, kangasnäytteitä tai ruokailuvälineitä. Näytöllä Kuvaparit voidaan pelata kuvien jäädessä näkyviin, niin että yksi henkilö napauttaa, kun pöytä keskustelee jokaisesta kuvasta.

Miten käytän pelejänne isolla näytöllä?

Pelimme toimivat selaimessa, joten voitte käyttää niitä televisiossa tai projektorilla asentamatta mitään.

1. Avatkaa peli kannettavalla tai tabletilla, joka on yhdistetty ruutuun kaapelilla tai langattomasti.
2. Tehkää selaimesta koko näytön kokoinen ja säätäkää ääni mukavalle tasolle.
3. Antakaa yhden ihmisen napauttaa, kun ryhmä huutaa valintoja. Tai antakaa tabletti asukkaalle, joka haluaa vuoron.
4. Pysähtykää aina, kun ryhmä on valmis. Peleissä ei ole ajastinta, pisteitä eikä pakotettua lopetusta.

Kuvabingo, Päätä sanonta, Kuvaparit ja Keskustelukortit sopivat yleensä ryhmille parhaiten. Kaikki vaihtoehdot löydätte pelisivultamme.

Miten mukautan yhden toiminnan eritasoisille osallistujille?

Suunnitelkaa vähintään kolme tapaa osallistua jokaiseen toimintaan.

Myöhäisvaiheen asukkaille NHS huomauttaa, että toiminnan on yleensä oltava yksinkertaisempaa ja keskityttävä enemmän aisteihin, kuten musiikkiin, koskettaviin esineisiin ja käsihierontaan. Kahden kesken vietetty hetki ryhmän aikana tai sen jälkeen voi sopia heille paremmin kuin ryhmä itse. Katso myöhäisvaiheen toiminnat.

Miten ohjaajan pitäisi puhua ryhmän aikana?

• Esittäytykää joka kerta ja käyttäkää kunkin henkilön haluamaa nimeä.
• Puhukaa hitaasti, antakaa yksi askel kerrallaan ja näyttäkää ennen kuin kerrotte.
• Esittäkää avoimia kutsuja (”Kerro minulle…”) tai yksinkertaisia valintoja, älkää koskaan tenttikysymyksiä (”Muistatko…?”).
• Älkää korjatko. Kiittäkää jokaisesta osallistumisesta.

Lisää tästä on viestintävinkeissämme.

Hyvä lopetus ja ihmisten antaminen lähteä

Lopettaminen on hyvä lopputulos. Seuratkaa merkkejä siitä, että joku on väsynyt, levoton tai ahdistunut, ja pyytäkää avustajaa tarjoamaan kävelyä tai rauhallista paikkaa muualla. Jos joku nukahtaa yhteislaulun aikana, hän voi yksinkertaisesti olla mukavassa olossa.

Päättäkää jokainen ryhmä samalla tavalla, tutulla laululla tai yksinkertaisella kiitoksella, jotta lopetus tuntuu rauhalliselta ja odotetulta. Kirjatkaa jälkeenpäin muistiin, mikä toimi ja kuka nautti mistäkin. Nämä muistiinpanot parantavat seuraavaa kertaa.